Umarex Walther CO2 vipulukkoilmakivääri


 Kuva koko aseesta

Umarex on tullut tunnetuksi mm. valmistamistaan asekopioista, jotka ovatkin esikuvistaan poiketen ilma-aseita. Aseet ovat lähes täydellisiä kopioita esikuvistaan aina painoa myöten. Asesivut.net sai testattavakseen Umarex-aseita maahantuovalta Asetalo Oy:ltä vipulukkoisen ilmakiväärin.

Ensituntuma
Lähestulkoon kaikki Umarexin valmistamat kopiot ovat käsiaseita ja jo tästä syystä oli erittäin mielenkiintoista nähdä miten laadun ja tarkkuuden laita oli kivääreissä. Asesivut.netissä vuotta aiemmin testattu Umarexin valmistama ilmarevolveri oli jättänyt tietyn kuvan valmistajan tuotteista. Vaikkei tietenkään saisi luoda kuvaa yhden aseen tai tuotteen perusteella, niin jonkinlainen kuva kuitenkin aina muodostuu. Kyseisestä aseesta ehkä ainoa negatiivinen muistikuva oli hieman heikohko tarkkuus. Mutta ennen tätäkin testiä kaikki mielikuvat ja –piteet täytyy heittää romukoppaan ja keskittyä kyseiseen yksilöön ja sen hyviin ja huonoihin puoliin.

Kun ase saapui postin kautta kotiin, niin laatikosta paljastui vipulukkoisista karbiini versio. Saatavissa on myös kivääriversio, joka on ensin mainittua hieman pidempi, mutta toteutukseltaan lähestulkoon muuten samanlainen. Ensikosketus aseeseen toi tunteen, että kyseessä ei ole mikään halpa, muovinen, rämisevä ja muutenkaan epämääräinen asekopio. Jämäkkä rakenne sai aikaan saman tien laadun tunnun. Jo aseen paino, suhteutettuna kokoon, toi mieleen mielummin ruutiaseen, kuin yhdenkään ilma-aseen. Mutta näinhän asian piti ollakin, sillä aseenhan pitäisi olla lähes täydellinen kopio esikuvastaan. Tässä vaiheessa täytyy mainita se, että joskus jokin pienoiskivääri on tuntunut paljon lelumaisemmalta, kuin nyt testissä ollut ilmakivääri! Aseen mukana tuli todella selkeä ja ennen kaikkea suomenkielinen ohjevihkonen. Sekä testiä varten oli laitettu rasia Perfecta-luoteja ja Crossmanin CO2-kaasukapseleita.

 oikealta sivulta  Vasemmalta sivulta

Rakenne
Testissä olleen karbiini version piipun pituus on 380 mm, kun se kivääri mallissa on 100 mm pidempi. Piipun alapuolella sijaitseva putki on vain koriste, eikä sillä ole tämän aseen toiminnassa mitään tehtävää. Itse asiassa ulospäin näkyvä piippukaan ei ole varsinainen piippu, vaan ainoastaan ulkokuori jonka sisällä varsinainen piippu on. karbiini versio on kokonaispituudeltaan 872 mm pituinen ja kivääri versio on jälleen sen 100 mm pidempi. Painoa karbiinilla on 3,2 kg ja kiväärillä 3,4 kg. Aseen tukki, tai tarkemmin ottaen taka- ja etutukki ovat pähkinäpuuta. Takatukin sisällä sijaitsee aseen voimakeskus, eli CO2-kapselit. Kapseleita ase käyttää kerralla kaksi kappaletta ja ne asennetaan kiinni irtoavaan perälevyyn. Aseen virittäminen tapahtuu vipulukosta kääntämällä esikuvan tapaan. Virittäessä kahdeksan pesäinen luotirulla pyörähtää, tuomalla uuden pesän piipun kohdalle. Samalla viritysliikkeellä myös iskuvasara virittyy taka-asentoon. Liipaisimesta painamalla iskuvasara vapautuu ja osuu ”iskurinpiikkiin”, joka tämän aseen tapauksessa on eräänlainen paineen vapautin. Aseen tähtäimet ovat muovia ja säädettävät. Korkeussuunta säädetään takatähtäimestä ja sivusuunta etutähtäimestä. Aseessa on lisäksi kaksi erilaista varmistinta. Toinen estää iskuvasaraa lyömästä iskurinpiikkiin ellei liipaisinta ole painettu ja toinen rungon läpi kulkeva tappivarmistin, joka estää iskuvasaran liikkeen. Aseen metalliosat on maalattu ja yleisvaikutelma on todella siisti. Metalliosien pinta on tosin todella herkkä keräämään rasvaisia sormenjälkiä, sillä pinta on todella kiiltävä.

 Piipun alla olevalla putkella ei ole merkitystä aseen toimintaan  Takatähtäin ja runkoon merkityt tekstit

Koeammunnan tunnelmia
Aseen käyttöönotossa aukaistaan ensin muovinen perälevy, joka irtoaa levyssä olevasta salvasta. Esiin vedetään kaksi hiilidioksidikapselia vetävä teline, joka on kiinni perälevyssä. Telineeseen ruuvataan kaksi kapselia kiinni. Ruuvausmekanismi on muuten toimiva, mutta ampujalle jää helposti epäselväksi puhkesivatko molemmat kapselit kiristäessä. Selkeää merkkiä tälle kun ei ole ja lisäksi ainakin testiaseessa tuntui toinen kapseli puhkeavan hieman ennen toista. Mutta tästä ei selkeää varmuutta ole. Epävarmuudesta sen sijaan tuli selkeä esimerkki, sillä kerran kiristäessä toinen kapseli ei puhjennutkaan, vaan ase toimi jonkin aikaa vain toisen kapselin voimalla. Asia paljastui koeammuntojen aikana lähtönopeuksia mitatessa. Nopeudet kun alkoivat yhtäkkiä laskea ja aivan liian aikaisin, kapseleiden kun pitäisi kestää 7-8 rullan ampumiset. Kun kapselit on ruuvattu kiinni, niin koko paketti työnnetään takaisin perän sisään, jossa se kiinnittyy erilliseen putkeen, jonka kautta paine kulkeutuu eteenpäin.


 Kahvan sisään tuleva CO<sub>2</sub>-kapselirakenne  Kuva perän sisältä  Kuva aseen perästä

Ennen ammuntaa on syytä ladata luotirulla(t). Rullia aseen mukana tulee kaksi kappaletta. Rulla kääntyy aseen sivuun painettaessa ”lipasaukkoa” aseen sivussa. Rulla on irrotettavissa aseesta – tällä seikalla on kääntöpuolensa; hyvää on se, että luoteja voidaan ladata jo toiseen rullaan valmiiksi ja vaihtaa se yhtä päätä aseeseen edellisen tyhjentyessä, mutta varjopuolena pienten rullien kanssa on niiden hukkumismahdollisuus. Vaikka ne onneksi ovat metallivalua, eli ne painavat sentään jotain, niin silti ote niistä saattaa helposti lipsahtaa ja rulla on sen jälkeen ties missä heinikon kätköissä. Mutta huolellisella käytöllä voidaan tämä ”ongelma” välttää. Molemmat rullat vetävät kahdeksan diabolo-mallista luotia.

 Luotirulla aukeaa aseen sivulle  Luotirulla aukeaa vasemmalle sivulle

Lataaminen tapahtuu vipulukkoa kääntämällä. Samalla vivun käännöllä liikahtaa luotirulla pykälän eteenpäin ja iskuvasara virittyy taka-asentoon. Viritysliike on kevyt ja junioritkin sen varmasti jaksavat suorittaa. Keveys selittyy tietysti käyttövoimalla, sillä mitään jousia tai muita voimaa vaativia ratkaisuja ei tarvitse virittää. Ampuma-asento ja aseen ergonomia soveltuivat ainakin allekirjoittaneelle hyvin. Tässäkin kohtaa tulee esiin aseen alkuperäisyys ruutiaseena, joten mitoituskin on silloin aikuismainen. Seisten ammuttaessa ase tuntuu hieman takapainoiselta, mutta muuten kyllä olo on ihan mukiinmenevä. Tähtäimet ovat muovia. Etutähtäimessä muovinen rakenne ei huolestuta niin paljon kuin takatähtäimen suhteen. Takatähtäimen korkeussäätö tapahtuu liikuttamalla hahlolevyä. Tähtäimen rakenne on vain sellainen, että säädöistä riippuen tähtäimen ”varsi” taipuu hieman. Tämä rakenteessa hieman arveluttaa pidemmällä tähtäimellä tarkasteltuna, mutta saattaa osoittautua vääräksi peloksi. Tähtäinkuva ei ole omaan makuuni paras mahdollinen, mutta ihan kelvollinen kuitenkin. Aseen laukaisu on hyvä. Siinä on selkeä etuveto ja koko laukaisun ajan laukaisuun on selvä tuntuma. Aseen toimintaperiaatteesta johtuen ase pitää hieman normaalia enemmän melua. Suurin melun lähde syntyy kaasun purkautuessa ulos piipusta. Aseen pitämä meteli on paljon kovempi kuin ”tavallisilla” jousitoimisilla ilma-aseilla.

 Etutähtäin  Takatähtäin

Ammunnat
Koeammunnat suoritettiin viidellä eri luotimerkillä. Maahantuojan antamien Perfecta-luotien lisäksi mukana olivat: Gamo Pro Match, RWS Meisterkugeln 0,50 g/4,49 mm (sininen purkki), RWS Meisterkugeln 0,53 g/4,50 mm (keltainen purkki) ja Tarkka Match. Kaasukapseleina käytettiin maahantuojan antamien Crossman-merkkisten 12 g kapseleiden lisäksi myös Gamon valmistamia kapseleita. Nopeudet mitattiin Crossman-kapseleilla, samoin niillä ammuttiin jokaisella luotimerkillä kaksi kasaa. Toiset kaksi kasaa ammuttiin Gamon valmistamilla kapseleilla. Luodin lähtönopeuden mittaamiseen käytettiin Chrony M-1 –mittaria. Mittari oli puolen metrin päässä piipun suusta. Mittaustuloksia kirjattiin jokaisella luotimerkillä kymmenen kappaletta. Kasoja ammuttaessa käytettiin tukena hiekkapusseja. Aseessa ei ole kiikaritähtäimen uria tai muitakaan kiinnityskiskoja, joten kaikki kasat ammuttiin avotähtäimiä apuna käyttäen. Ampumatauluina käytettiin tavallisia ”virallisia” ilmakiväärin tauluja. Ampumamatka oli normaali 10 metriä. Kasoja ammuttiin jokaisella luotimerkillä neljä kappaletta, joista kolme parasta otettiin mukaan arvosteluihin. Tämä karsii hieman ampujasta johtuvia virheitä, jotka korostuvat entisestään ammuttaessa avotähtäimillä. Koeammunnat suoritettiin kahtena eri päivänä. Molempina päivinä sää oli hyvin tyyni ja lämpötila hieman alle 20 astetta – kelpo ammuntailma.

Odotukset eivät olleet kasojen kokojen suhteen kovin korkealla johtuen juuri siitä, että käytettävissä olivat ainoastaan avotähtäimet. Tuloksia kuitenkin syntyi ja jopa yllättävän hyviä! Parhaimmat kasat saatiin käyttämällä RWS Meisterkugeln 0,50 g/4,49 mm –luoteja. Pienin kasa oli kooltaan vain 9 mm, toinen kasa oli saman suuruinen ja kolmaskin vain millin suurempi, eli 10 mm. Täten kaikkien kolmen kasan keskiarvo oli vain 9,3 mm, joka on omasta mielestäni aivan uskomattoman hyvä suoritus ammuttuna tämän tason avotähtäimillä ja ilmakiväärillä. Tämä yksilö ainakin heittää saman tien romukoppaan sen käsityksen, että oikeista aseista tehdyt replikat eivät olisi tarkkoja. Se käsitys ei ainakaan pitänyt paikkaansa tämän yksilön kohdalla. Tässä vaiheessa voi kertoa kyseisellä luodilla ammutun neljännenkin kasan koon, joka ei sekään ollut kuin 14 mm. Kaikki kasat olivat hyvin symmetrisiä. Ase piti tästä selvästi. Lähtönopeudet olivat huomattavasti suuremmat, kuin mitä valmistajan ilmoittama noin 170 m/s. Tällä luotimerkillä lähtönopeuksien keskiarvoksi tuli 180,3 m/s. Kokonaishajonta oli 4 m/s.

Seuraavaksi parhaiten kävi ehkä jopa hieman yllättäen Perfecta. Sen kolme parasta kasaa olivat kooltaan 10, 12 ja 14 mm. Keskiarvo oli täten 12 mm. Perfectan kasoissa ainoastaan paras oli muodoltaan symmetrinen. Muissa oli nähtävissä selkeä neljän nippu, jonka viides oli kasvattanut isommaksi. Perfectan lähtönopeudet kohosivat kaikkein korkeimmiksi, keskiarvo oli 181,8 m/s, kokonaishajonta 7 m/s. Seuraavaksi parhaiten aseessa kävi Gamon Pro Match. Kasat olivat kooltaan 9, 14 ja 16 mm, keskiarvo 13 mm. Pienin 9 mm kasa oli siisti pieni nippu, jossa tosin oli näkyvissä pieni karkulainen. 14 mm kasa oli tyypillinen neljän pieni nippu, jonka viides oli kasvattanut suuremmaksi. 16 mm kasa oli viisi laukausta hujan hajan. Nopeudet olivat hieman matalammat kuin kahdella edellisellä. Keskiarvoksi tuli 176,4 m/s ja kokonaishajonta oli 7 m/s.

RWS Meisterkugeln 0,53 g/4,50 mm –luoti sijoittui aseen suosikkilistalla sijalle neljä. Sillä ammuttujen kasojen keskiarvo oli 14,3 mm ja kasojen koot olivat 13, 15 ja 15 mm. Pienimmässä kasassa ei ole havaittavissa selviä kärpäsiä, niin kuin muissa oli. Nopeutta tällä luodilla ammuttaessa oli kaikkein vähiten, se oli odotettavissakin painavimmalla luodilla. Lähtönopeuksien keskiarvo oli 175,6 m/s ja kokonaishajonta 4 m/s. Viimeiseksi jäi Tarkka Match. Sen kasat olivat kooltaan 15, 17 ja 19 mm, keskiarvo 17 mm. Kasoissa oli havaittavissa selviä kärpäsiä. Lähtönopeudet olivat yllättäen tasaisimmat tässä joukossa, kokonaishajonta kun oli 3 m/s ja nopeuksien keskiarvo 180,3 m/s.

Aseella ammuttiin myös ns. huviammuntaa. Tähän ase on omiaan, sillä latausliike on nopea ja laukauksia voi ampua montakin nopeaan tahtiin. Tämä ei tietenkään opeta oikeaa ampumistekniikkaa ja tapaa, mutta on kylläkin mukava tapa rentoutua ammunnan parissa. Seisaaltaan ammuttaessa lyhyt karbiini versio oli näppärä peli ”metsästäessä” peltitölkkejä ja muita silhuetti-maaleja. Muutenkin aseella ammuttaessa oli hymynvirne naamalla huomattavasti useammin, kuin monella muulla aseella ammuttaessa.

  Varmistimen liike

Lopuksi
Tämä ilmakivääri oli sellainen ase, jota ei välttämättä olisi halunnut laittaa enää takaisin maahantuojalle. Sillä oli yksinkertaisesti sanottuna hauska ampua! Ase on tukeva ja helppokäyttöinen, tähän vielä yhdistettynä hyvä tarkkuus oikealla luotivalinnalla tekee aseesta varteenotettavan vaihtoehdon ilmakivääriä ostaessa. Ainoastaan hieman ”suolainen” hinta saattaa pistää miettimään aseen hankintaa, sillä karbiini version saa itselleen 380 eurolla ja kivääri version 400 eurolla. Mutta rahalleen saa kyllä hyvän vastineen, eivätkä ne mene hukkaan. Samaan hintaan saa muutakin kuin replika-aseen, ase on myös toimiva ja tarkka kokonaisuus. Ainoa isompi miinus tulee siitä, että ase tarvitsee toimiakseen kaksi kaasukapselia kerrallaan.

Hyvää
+ tukeva rakenne
+ tarkkuus
+ käytön helppous

Huonoa
- käyttää kaksi kaasukapselia kerralla
- kaasukapselien kiinnitysmekanismi
- hinta varauksin


Kasat
Luoti
Kasat (mm)
5 lauk./10 m
KA/mm
Keskihajonta
(mm)
Kokonaishajonta
(mm)
Gamo Pro Match
9, 14, 16
13,0
3,61
7
Perfecta
10, 12, 14
12,0
2,00
4
RWS Meisterkugeln 0,50 g/ 4,49 mm
9, 9, 10
9,3
0,58
1
RWS Meisterkugeln 0,53 g/ 4,50 mm
13, 15, 15
14,3
1,15
2
Tarkka Match
15, 17, 19
17,0
2,00
4


Lähtönopeudet
Luoti
Nopeudet (m/s)
KA / m/s
Keskihajonta
(m/s)
Kokonaishajonta
(m/s)
Gamo Pro Match
178, 172, 176, 179, 179, 174, 173, 175, 179, 179
176,4
2,76
7
Perfecta
186, 180, 183, 183, 181, 183, 179, 182, 180, 181
181,8
2,04
7
RWS Meisterkugeln 0,50 g/ 4,49 mm
181, 181, 182, 182, 178, 181, 180, 180, 179, 179
180,3
1,34
4
RWS Meisterkugeln 0,53 g/ 4,50 mm
177, 175, 177, 177, 176, 173, 175, 174, 176, 176
175,6
1,35
4
Tarkka Match
182, 180, 180, 181, 180, 182, 179, 179, 179, 181
180,3
1,16
3


Tekniset tiedot:
Kaliiperi: 4,5 mm
Paino: 3,2 kg (karbiini)
3,4 kg (kivääri)
Pituus: 872 mm (karbiini)
972 mm (kivääri)
Piipun pituus: 380 mm (karbiini)
480 mm (kivääri)
Tomintatapa: CO2
Rullan tilavuus: 8 kpl diabolo-luoteja
Hinta: 380 € (karbiini)
400 € (kivääri)
(2006)
Maahantuoja: Asetalo Oy

© Jani Suominen