SAK-ETUJALAT

Kun aletaan puhumaan aseiden lähinnä kiväärien etujaloista, mieleen tulevat lähinnä sotilasaseet. Sotilasaseissa on käyettey jo pitkään apuna etujalkoja. Esimerkkinä Talvi- ja Jatkosodassa varsin yleisiä aseita olivat pikakiväärit Lahti-Saloranta sekä venäläinen Degtjarev eli suomalsisittain Emma. Näissä kummassakin käytettiin etujalkoja helpottamaan ampumista - tukien ja vakauttaen tähtäystä ja aseen hallintaa. Miksei tällainen yksinkertainen ratkaisu soveltuisi siviilipuolenkin aseisiin. Janin Ase- & Kalastussivut sai testattavakseen erään markkinoilla olevan supi suomalaisen etujalan.

Miksi tarvitsisin aseeseeni etujalan?
Etujalan tehtävänä on helpottaa aseella ammuntaa. Suurin hyöty jalasta saadaan ammuttaessa aseella makuuasennossa, sillä jalat on yleensä suunniteltu juuri tähän ampumasentoon sopiviksi. Mataluutensa takia niistä ei ole liiemmin hyötyä ammuttaessa esimerkiksi istuma- tai seisoma asennosta. Markkinoilla on kyllä olemassa pitkävartisiakin jalkoja korvaamaan edellä mainittuja puutteita.

Etujalkojen suurimpia käyttäjiä ovat sotilastahot. Esimerkkeinä tarkka-ampujat. Lisäksi lähes kaikki pika- ja kevyetkonekiväärit on varustettu jonkinlaisilla etujaloilla. Jos sota on todistanut etujalan parantavan aseen hallintaa, niin miksei se parantaisi sitä rauhankin aikana. Yleensä kaikki aseteknologian edistykselliset keksinnöt on tehty sotien aikana

Ehkä edellä tulikin kerrottua tarpeeksi syitä etujalan hankkimiseen. Yksinkertainen vastaus olisi, että se parantaa aseesi hallintaa ammuttaessa makuuasennossa tai asennossa jossa jalkaa pystytään käyttämään hyväksi.

Jalan ominaisuuksia
Jalkojen valmistuaineena on käytetty mustaksi elaksoitua alumiinia teräksellä vahvistettuna. Tästä syystä painoa jaloille ei ole kertynyt 380 g enempää. Jalasta on pyritty tekemään mahdollisimman monipuolinen ja käyttäjän mieltymyksiin mukautuva. Jalassa käytetään ”normaaleja” ruuveja, jonka ansiosta jalkaan on helpompi tehdä muutoksia. Runsaiden kiinnitysmahdollisuuksien ansiosta SAK-etujalat soveltuvat kaikkiin kiväärimalleihin. Kiinnitystapoja ovat: hihnan pikakiinnityslenkki (kiinnitystapa on kokonaan uusittu, ei sisällä ainuttakaan irto-osaa), kahdella puuruuvilla kiinnitys suoraan tukkiin, erityisellä kierre-elementillä lasikuitutukkiin tai esimerkiksi Sakon m92:n etutukissa oleviin reikiin, kahdella tukkiin upotettavalla kierre-elementillä tai kiskokiinnittimellä UIT-kiskoon. Kiinnitysmahdollisuuksien ansiosta jalka voidaan siirtää nopeasti aseesta toiseen. SAK-etujalat varustetaan teräksisellä kärkikappaleella, halkaisijaltaan 35 mm.

Korkeutta jaloilla on matalimmassa asennossa 20 cm. Säätömahdollisuutta on kymmenen senttimetriä, eli korkeimmillaan jalat ovat 30 cm:ssä. Saatavilla on myös jatkokappale, jolla jalkojen korkeutta voidaan lisätä. Ammuttaessa jalkoja voidaan kallistaa 30 astetta puolelta toisella leveyssuunnssa. Jalkojen korkeussäätö tapahtuu vetämällä jalkoja ulospäin. Lukitus tapahtuu automaattisesti ja lukitusasentoja on viisi kappaletta. Kun jalat halutaan palauttaa lyhyemmiksi vapautetaan lukitus, jolloin sisällä oleva jousi vetää jalan takaisin sisään.

Testissä ollut etujalka
Oulun Työstökeskus toimitti jalkojen mukana kiskomutterikiinnityksen (100 mm kisko + tarvikkeet). Kokeilin jalan kiinnitystä kahteen aseeseen, 5,7mm -väljyiseen Sakon kivääriin sekä Baikal IJ-61 -ilmakivääriin. Kaikki kuvat on otettu jalan ollessa kiinni ilmakiväärissä. Jo Baikalin muotoilu tuo mieleen sotilasaseen - jalka vain lisäsi militarista ulkonäköä. Kivääriin jalka sopi mainiosti, niin ulkonäöllisesti kuin ominaisuuksiltaan.

Pieni ”virhe” Baikalin kiinnityksessä oli se, että valmistajalla on tarjolla myös erillinen kiinnityselementti lasikuitutukkiin. Käytössä huomasi hyvin, että jalan suunnittelussa on käytetty paljon harmaita aivosoluja hyväksi. Jalassa on kaikki kohdallaan käytön kannalta, sillä kaikki tarpeellinen on hyvin ampujan ulottuvilla.

Etujalka käytännössä
Testiin saatu SAK -etujalka kiinnitettiin aseeseen seuraavalla tavalla. Ensimmäiseksi kisko ruuvattiin kiinni aseeseen. Kiskon hintaan sisältyvät kiinnitysruuvit (2 kpl). Varsinkin Baikaliin kiinnitettäessä ruuvit olivat turhan pitkät, joten vaihdoin ne sopivan mittaisiin ja mustiin, kuten alkuperäisetkin olivat. Kiskoa kiinnittäessä tulisi se saada mahdollisimman suoraan lähinnä käytön kannalta, mutta miksei ulkonäönkin. Tämän jälkeen kiinnitetään kiskomutterit kiinni kiinnitysruuveihin ja liutetaan ne kiskoon. Seuraavaksi seuraakin koko operaation vaikein kohta. Nimittäin ruuvien päiden saaminen läpi jalan kiinnitysrei’istä. Kun päät ovat rei’istä läpi, liikutetaan jalkaa sen verran, että ruuvit liikkuvat kiinitysloviinsa, joihin ruuvit kiristetään. Kiinnitysruuvit ovat kuusiokoloruuveja, joten kiinnitystyössä tarvitset kuusiokoloavainta. Jalan lukittuminen kiskoon tapahtuu kiskomuttereiden kiristyessä kiskoa vasten. Asentaessa on huomioitava, että jalkojen kallistussuunta tulee olla eteenpäin (katso ylin kuva).

Ammuttaessa makuulta oppii arvostamaan etujalkojen tuomaa huomattavaa lisätukea. Tämän nimitäin huomaa jo katsomalla paljaalla silmällä läpi tähtäimien. Jaloista ei käytännössä olisi paljonkaan hyötyä jos ne eivät kallistuisi sivusuunnassa, sillä kaikki sivulle tapahtuva korjausliike ja asentojen haku täytyisi tehdä asetta siirtämällä.

Jalkojen säätäminen sopiva korkuiseksi oli todella helppoa, sillä jalkaa ei tarvinnut kuin vetää alaspäin, jolloin jalka piteni haluttuun mittaan ja lukittui siihen automaattisesti. Mitään lukitusvipuja jalasssa ei ole. Ainoa vipu jota täytyy painaa on vapautusvipu, joka vetää jalan takaisin lyhimpään mittaansa. Tämä toiminta tapahtuu ehkä turhankin räväkkäästi, mutta eiväthän roskat ainakaan estä jalkaa toimimasta.

SAK -etujalat voi kääntää joka aseen ”runkoa” vasten kuljetusasentoon tai vastaavasti käyttöasentoon kääntämällä jalkoja haluttuun asentoon. Liikerata jaloilla on 180 astetta, mutta lukitusasentoja on vain kolme kappaletta: kaksi kuljetusasentoa ja käyttöasento. Lukituksesta huolehtii kaksi pyreäpäistä mutteria, jotka asettuvat niille tarkoitettuihin reikiin. Joissakin tilainteissa lukitus petti, jolloin toinen jaloita luiskahti joko eteen- tai taaksepäin. Näitä tilanteita sattui kuitenkin hyvin harvoin. Jos asia kuitenkin ampujaa häiritsee, voi jalkojen kohdalla olevaan reikään asentaa M5 -ruuvin, joka estää jalkojen toiseen suuntaan kääntymisen. Jalkojen "luiskahtamista" voidaan pitää myös turvallisuustekijänä, sillä tällä tavalla turvataan aseen ja ampujan ehjänä säilyminen!

Ammuttaessa ampuma-asentoa joutui välillä muuttamaan etujalkojen vuoksi. Jalat kun osuivat yleensä juuri siihen kohtaan, jossa on tottunut pitämään kättään. Ampuma-asentoa pystyi myös vaihtamaan erilaiseksi etujalkojen ansiosta. Testin aikana tulikin kokeiltua mm. kevyen konekiväärin ampuma-asentoa (toinen käsi posken ja tukin välissä). Kyseinen asento sopi myös tavalliseen tauluun ammuntaan.

Lopuksi
Oulun Työstökeskus on saanut aikaiseksi todella laadukkaan ja hyvin suunnitellun jalan. Jalka on valmistettu hyvistä raaka-aineista ja kaikki osat on huolellisesti sovitettu toisiinsa. Joissakin kohdissa jalkaa on näkyvissä työstöjälkiä - yleisilme on kuitenkin siisti. Hintaa jalalla on 540 mk, joka sisältää aina kaksi kiinnitystapaa! Testissä olleen jalan mukana tullut kisko on arvoltaan 70 mk hintainen. Loppusanoiksi sopiikin hyvin ”Ostamalla SAK -etujalan tuet samalla korkealaatuista osaamista ja tieto-taitoa meillä Suomessa.” Lisätietoja saat valmistajalta Oulun Työstökeskukselta.

-Hyvä tuote-