Ruger 96/22

Painamalla kuvaa saat esille isomman kuvan.

Vipulukko kiväärit eivät ole saaneet sellaista jalansijaa Suomessa, kuin esimerkiksi pulttilukkoiset. Osasyy tähän ilmiöön on vipulokkoisten pienempi tarjonta, kuin pulttilukkoisissa. Vipulukkoisen kiväärin ostajat menettävät ja saavat uusia ominaisuuksia aseensa mukana. Yleinen käsitys on, että vipulukkoiset ovat huonompi käyntisiä kuin pulttilukkoiset. Tämä väite pitää osin paikkainsa, muttei vipulukkoinen huonokäyntinen ole. Tässäkin asetyypissä täytyy löytää se oikea lataus/patruuna, jotta päästäisiin kunnolliseen käyntiin. Ammunta nopeudessa vipulukko hakkaa pulttilukkoisen mennen tullen. Tämä on yksi vipulukkoisen valtti. Toisaalta - tarvitaanko esimerkiksi metsästystilanteessa kovaa tulinopeutta. Ei, sillä yhdellä laukauksella tulisi selvitä. Vipulukkoinen on kuitenkin monipuolisempi ase kuin pulttilukkoinen. Harvapa meistä ampuu ainoastaan metsällä. Ainakin toivon väittämäni olevan oikein, sillä ammuntaa tulisi harjoitella muulloinkin kuin jahtikaudella. Pienoiskiväärillä ampuminen on lisäksi halpaa verrattuna esimerkiksi isompiin kivääreihin. Tällöin vipulokkoisella kiväärillä voi harrastaa epävirallista hupiammuntaa, esimerkiksi tölkkien ammuntaa. Taitojen kasvaessa voi samalla lisätä myös nopeutta, kunhan samanlaista niittotyyliä ei käytetä metsästäessä.

Näppärän kokoinen
Rugerin malli 96 ei muistuta millään muulla tavalla, kuin vipulukollaan esikuvaansa Winchesteriä. Tuskin Winchesteriä on esikuvana käytettykään Rugeria suunniteltaessa. Tässä Ruger tekee muista aseista poikkeuksen, sillä varsinkin useimmissa vipulukko pienoiskivääreissä mallina tai kopiointi kohteena on käytetty Winchesteriä. Winchesterhän keksi aikoinaan vipulokkoisen kiväärin. Ruger on lähtenyt asetta suunnitellessaan ”puhtaalta pöydältä”.

Ase on varsin kompakti kooltaan. Pituutta sille on kertynyt kaikkiaan lähes metri. Puolisenttiä vaille metrin ase tarjoaa hyvät puitteet metsästysaseeksi, koska ase ei vaadi ympärilleen turhan paljon tilaa. Painoakin aseelle on kertynyt ainoastaan 2,4 kg, joten ase soveltuu pitkillekin matkoille kannettavaksi.

Aseen tukki on pähkinäpuuta ja muotoilultaan tarkkuusammuntaankin sopiva. Hyvä asia, sillä useimmista vipulukkopienoiskivääreistä se puuttuu. Ruger on katsonut tarpeelliseksi pistoolikahvan. Pieni moite pistoolikahvassa on karhennuksien puute. Koska karhennuksia ei ole, on tukki ammuttaessa liukas, mutta tämä ei paljoa haittaa ammuttaessa seisaaltaan, mutta tarkkuskokeilussa puute aiheutti ainakin itselleni pientä ”liukastumista”. Tukin kaula on kuitenkin paksua tekoa, joten isompi kätinenkin saa siitä kunnon otteen. Tukki on muutenkin tehty normaalin paksuiseksi, vaikka se varsinkin joissain kuvissa näyttää ohuelta. Tukin selkäosa on suora, eikä siinä ole mitään ”sianselkiä” tai vastaavia. Näin on saatu hinnasta pala pois, jolloin hinta on saatu pysymään kohtuullisena. Tukki on yhdellä sanalla karu - se ei tarjoa parasta mitä rahalla saisi, mutta tavallisen tukin tehtävän se hoitaa loistavasti.

Aseen toiminta
Aseen toimitaperiaatehan on kertalaukeava. Lataaminen tapahtuu vipulukkoa käyttäen. Kun vipua alkaa kääntää auki eli ala-asentoon, lukko vapautuu ja koneisto vetää ammutun patruunan hylsyn ja ulosheittäjä hoitaa hylsyn ulos. Kun vipua aletaan kääntämään takaisin kiinni, on lukon eteen työntynyt uusi patruuna lippaasta. Kun vipu on painettu kiinni on ase laukaisu valmis. Vipu liikkuu koko matkan ajan jouheasti. Laukaisu tapahtuu normaaliin tapaan liipaisimesta. Liipasimen pinta on sileä. Laukaisussa on havaittavissä selvä noin 10 mm etuveto, jonka jälkeen tuntuu selvä kohta, jossa ase laukeaa. Kun neliön muotoinen iskuripiikin pää on iskenyt jälkensä hylsyn reunaan sytyttäen nallimassan, lähtee luoti liikkeelle 470 mm pituiseen piippuun, joka on kiinnitetty pannalla kiinni tukin etuosaan. Piippu ei siis ole vapaasti värähtelevä, sillä piippu ottaa kiinni tukkiin. Piipussa on kuusi rihlaa. Piipusta saadut nopeudet olivat yllättävän suuret, vaikka piippu on näinkin lyhyt. Aseessa ei ole ulkoista iskuvasaraa, kuten useimmissa muissa.

Aseen lukonkehys on kevytmetallia. Kaikki metalliosat on kauniisti sinistettty. Yleiskuva aseesta on laadukas ja siististi tehty. Laadukas ase on kaikilta osin. Aseen ehkä erikoisin osa on sen lipas. Lipas mahtuu kokonaan tukin sisälle, vaikka sen vetoisuus on kymmenen patruunaa. Lipas on rullalipas, jossa patruunan menevät lippaan sisällä kaarelle, eivätkä ne ole normaalin lippaan tavoin päällekkäin. Lipastaminen ei vaadi erityisemmin voimaa ja patruunoiden lipastaminen on helppoa. Aseessa on ajateltu ennenkaikkea turvallisuutta, sillä aseesta ei saa lipasta irti, ennen kuin lukko on täysin auki. Usein aseissa on moitittu pientä lippaan vapautinvipua. Rugerissa en pääse tätä tekemään, sillä vapautinvipuun kyllä osuu ja sitä pystyy painamaan vaikka toppahanskat kädessä.

Varmistin Rugerissa sijaitsee liipasinkaaren etuosassa. Pyöreää nappia painamalla saadaan ase varmistettua. Kun Ruger on vireessä on lukkokehyksen takana vireestä ilmoittaman vireilmaisin. Se on pieni tappi, joka saattaa jäädä huomaamatta, varsinkin kun sitä ei ole maalattu millään räikeällä värillä, kuten esimerkiksi punaisella.

Tähtäimet
Aseen omat tähtäimet ovat hyvin yksinkertaista tekoa. Etutähtäin on reilun kokoinen jyvärakenne, jossa on pallomainen jyvä, joka on maalattu kullan väriseksi. Takatähtäin on yksinkertainen kaatuvaa mallia edustava u-muotoisella lovella. Tähtäinkuva on hieman ahdas ja epäselvä - ainakin omaan makuuni. Olisiko niin, että suunnittelussa on pyritty siihen, että avotähtäimet olisivat vain varalla. Korkeussuuntaista hajontaa voi säätää takatähtäimestä. Kiikaritähtäimenkin kiinnitys onnistuu aseeseen. Aseeseen ei ole koneistettu valmiita uria kiiikaritähtäimen jalkoja varten, vaan aseen mukana tulee erillinen levy johon on koneistettu 11 mm urat. Levy kiinnitetään lukonkehykseen neljällä ruuvilla. Ruuvit eivät pyrkineet aukeamaan koeammuntojen aikana, joten kiinnitys tuntuu olevan kestävää sorttia. Jos kiikaritähtäin tulee liian eteen, voi takatähtäimen kaataa eteenpäin tieltä pois.

Koeammuntojen ”varusteet”
Usein kuulee puhuttavan, että asetesteissä käytetään liian pientä patruuna määrää. Niinpä päätin kerrankin tehdä poikkeuksen. Valitsin testiin mukaan kaikkiaan 15 eri patruuna lajiketta. Tällä määrällä luulisi jo hyvin käyvän patruunan löytyvän. Aseella ammuttiin jokaisella patruunalla kaksi kasaa, käyttäen aseen mukana tullutta Tascon 4x32 sekä Alvar 3-9x40 -kiikaritähtäintä. Molemmat kiikaritähtäimet kiinnitettiin aseeseen Tascon 11 mm -jaloilla. Patruunoilla ammuttiin aina yksi kierros, jossa ammuttiin aina yksi kasa per patruuna. Patruunoiden järjestys arvottiin ennen ammuntaa. Ihmeekseni havaitsin aseen jopa hieman rekylöivän nopeimmilla patruunoilla. Rekylöintiä ei kuitenkaan pidä ymmärtää väärin, sillä se oli lähinnä mitätön liike taaksepäin, jotkin ilmakivääritkin potkivat enemmän. Yksi asia tuli selväksi koeammunnoissa, ase ei ole kovin tarkka, kuin tietyillä patruunoilla. Samoin ase ei osoittanut kunnioitusta kalliimmille patruunoille, sillä tulokset olivat varsin samanlaiset niin kalliimmillakin kuin halvimmillakin patruunoilla. Yleensä kasa oli noin 25 millinen, joka riittää jo metsästykseen. Mutta tarkoitus oli saada vähintään 15 mm kasa 50 metriltä. Tässä myös onnistuttiin. Kasat 5 lauk./50m, nopeudet mitattu kahden metrin päästä Chrony M-1 -luodinnopeusmittarilla.

Patruunat

American Eagle HV
Tämän patruunan paras kasa oli varsin hyvä verrattuna yleiseen tarkkuuteen. Paras kasa oli kooltaan 21 mm. Tämä patruuna olisi hyvä vaihtoehto metsästyskäyttöön. Patruunan keskiarvonopeus oli 374 m/s, joten metsästysraja piipunsuulla (150 J) täyttyy selvästi. Toinen kasa oli 29 millinen, joten tämä oli yksi aseen suosikki patruunoista.

CCI Stinger
Tämä todella nopea metsästyspatruuna ei käynyt aseessa lainkaan hyvin. Paras kasa oli kooltaan 40 mm. Tällä tarkkuudella jättäisin ainakin metsästyksen väliin. Tällä patruunalla metsästäisin ainoastaan tölkkejä tai vastaavia. Nopeutta tällä patruunalla saatiin kaikkein eniten. Keskiarvonopeus oli 488 m/s.

Eley Scorpion HVS
Scorpion paras kasa oli 27 mm, joka on hyvin ”keskiarvoinen” tulos. Toinen Scorpion kasa oli 30 mm. Tällä patruunalla metsästäessäni pitäisin yllä pientä varausta metsästysmatkasta. Kovin kaukaa en menisi riistaa tällä patruunalla ampumaan. Keskiarvonopeus oli 396 m/s, joten tämäkin patruuna on selvästi metsästyspanos.

Eley Standard
Patruunan paras kasa oli kooltaan 20 millinen, joten patruuna kävi tarkasti tässä aseessa. Toinen kasa oli kooltaan 22 mm. Tämä patruuna oli aseen yksi suosikki patruuna Nopeutta tällä patruunalla saatiin 340 m/s, joka on tarkkuuspatruunan nopeusluokkaa. Tätä patruunaa kannattaa kokeilla tässä aseessa.

Eley Tenex
Tämä melko kallis panos, kävi varsin hyvin tässä aseessa. Paras kasa oli 17 mm, joten tavoiteltu 15 mm kasa oli melko lähellä. Toinenkin kasa oli kooltaan ”vain” 25 mm, joten tämäkin patruuna oli Rugerin suosikkeja. Tenexin lähtönopeus oli Rugerista keskimäärin 336 m/s, joten tämä patruuna on selvästi tarkkuusammuntaan tarkoitettu patruuna.

Lapua Master Yleensä tämä Lapuan ”keltainen” tekee tauluun pienet kasat lähes aseella kuin aseella. Nyt poikkeus vahvisti tämän säännön. Kummatkin kasat olivat yli 30 millisiä (32, 34 mm). Tämä patruuna ei todellakaan kuulunut testi Rugerin mielipatruunoihin. Nopeutta oli keskimäärin 326 m/s.

Lapua Midas
Tämä kilpa-ammuntaankin tarkoitettu patruuna ei käynyt ainuttakaan hyvää kasaa tässä aseessa. Kasojen koot olivat 31 ja 34 mm, joten mistään huipputarkkuudesta ei voinut puhua. Nopeutta oli keskimäärin 328 m/s.

Lapua Pistol King
Tällä pistooleihin suunnitellulla patruunalla saatiin aikaiseksi testin pienin kasa (14 mm), joten 15 mm tavoite saavutettiin juuri ja juuri. Toinenkin kasa oli kooltaan ainoastaan 20 millinen, joten tämä nousi selväksi ykköseksi Ruger 96:lla ammuttaessa. Nopeutta Pistol Kingillä oli keskimäärin 317 m/s. Olisiko hyvän käynnin syy ollut nopeudessa, sillä Pistol Kingillä saavutettiin testin pienimmät nopeudet.

Lapua Scoremax
Tämä normaalia painavammalla 3,1 g luodilla varustettu ”hiljainen” metsästyspatruuna antoi itsestään hieman ristiriitaisen kuvan. Patruunan toinen kasa oli nimittäin huomattavasti keskitasoa pienempi (17 mm), mutta toinen kasa oli 33 millinen, eikä tässä kasassa ollut ainuttakaan ”karkulaista”. Nopeutta oli keskimäärin 320 m/s.

Lapua Standard Club
”Hernepurkkipatruuna” kävi keskimääräistä kasaa. Toinen kasoista oli 27 mm ja toinen 31 mm, jossa neljä laukausta oli 16 mm nipussa. Nopeutta oli keskimäärin 334 m/s.

Lapua Subsonic HP
Äänenvaimennin käyttöön kehitelty patruuna antoi 24 ja 29 milliset kasat - siis hyvin tasaista käyntiä. Nopeutta oli keskimäärin 327 m/s.

Winchester Laser SP
Patruunan kasat olivat kooltaan 26 ja 35 milliset, joista viimeisessä neljä laukausta oli 18 mm nipussa, kunnes viimeinen viides laukaus kasvatti kasan kokoa lähes tuplaten. Tällä patruunalla on edellytyksiä käydä pienempiäkin kasoja, kuin nyt testissä. Nopeutta oli keskimäärin 412 m/s, joten 150 joulen tehoraja piipun suulta ylittyy kirkkaasti. Ehkä juuri tämän patruunan valitsisin metsästykseen.

Winchester Power Point
Tämän patruunan kasojen taso oli heikko. Kasojen koot olivat nimittäin 40 ja 43 mm. Nopeutta oli keskimäärin 401 m/s.

Winchester Winner
Tällä patruunalla ei saatu aikaiseksi ainuttakaan kunnon kasaa. Kasat olivat kooltaan 32 ja 44 mm. Suurimmassa kasassa kaikki laukaukset olivat menneet ympäri taulua, joten yhtä karkulaista ei voi tällä kerralla syyttää - nyt niitä oli viisi. Nopeutta kertyi keskimäärin 330 m/s.

Winchester Xpediter
Tämä ”super nopea” patruuna antoi Rugerissa suoraan sanottuna surkeat kasat. Kasojen koot olivat 47 ja 60 mm! Kun palataan tekstissä taaksepäin huomataan, ettei toinenkaan ”super nopea” patruuna, CCI Stinger antanut hyviä kasoja. Tästä voisi johtaa yhden johtopäätöksen, eli ainakaan koease ei pitänyt nopeista patruunoista. Nopeutta kertyi toiseksi eniten, heti CCI Stingerin jälkeen keskimäärin 471 m/s.

Ammuntatunnelmia
Koko testin aikana ei tapahtunut ainuttakaan häiriötä, josta aseelle iso plussa. Häiriöitä sai kyllä aikaiseksi tarkoituksella, mutta niiden aiheuttaja oli aina ampuja. Nimittäin, jos latausliikkeen jätti hieman vajaaksi, ei edellinen hylsy lentänyt aseesta ulos, vaan jäi lukon väliin seuraavaa patruunaa työntäessä.

Vipulukkoisen tulinopeus on hiukea. Patruunoita voi ampua lähes puoliautomaattisen vauhdilla, sillä latausliikkeen aikana ei toista kättä tarvitse irroittaa aseesta. Toisen kädenhän joutuu irroittamaan esimerkiksi pulttilukkoisessa aseessa. Koeammuntojen aikana aseen kevyt paino hieman haittasi tarkkaa ammuntaa, sillä ase hieman heilui. Mutta kaikki laukauksen on aina ammuttu aseen ollessa paikallaan. Heiluminen saatiin loppumaan, painamalla ase tiukasti itseään vasten.

Lopuksi
Ruger on tehnyt jälleen hyvän aseen. Ruger 96 ei loistanut ominaisuuksissa missään kohdassa, mutta kaikki asiat toimivat niin kuin pitikin. Ainoa moite metsästyskäyttöa ajatellen on kantolenkkien puute, mutta kuka tahansa jaksaa kantaa näin kevyttä asetta mukanaan pidemmänkin matkan. Ruger 96 on varma ja laadukas ase, jossa saa rahoilleen vastinetta - ehkä enemmänkin. Halpa hinta houkuttelee varmasti monia ostajia, sillä Rugerin ostaessaan saa taatusti varmatoimisen ja laadukkaan aseen. Aseesta on saatavilla myös .22 WMR ja .44 Mag. -versiot. Aseen sekä osan Winchesterin patruunoista lainasi testattavaksi maahantuoja Oy K. Hjorth Ab.

Hyvää:
- lipas
- laadukkuus
- varmatoimisuus

Huonoa:
- kiikarin kiinnityskisko irrallinen

**Tekniset tiedot:**
Kaliiperi:	.22 LR
Paino:	2,4 kg
Kokonaispituus:	99,5 cm
Piipun pituus:	47 cm
Tähtäimet:	Avotähtäimet
Toimintatapa:	Vipulukko
Varmistin:	On
Hinta:	2450 ,- (1999)
Maahantuoja:	Oy K. Hjorth Ab